Kävimme piipahtamassa ruotsinmaalla Radunossa ja Maailmanvoittajanäyttelyssä. Mukana matkapoppoossa olivat lagotot Nada, Risa ja Noce sekä ihmiset Ressu. Marisa, Simppu ja Mia sekä tietysti minä (Päivi). Hotellimme sijaitsi suht. koht. etäällä Tukholmasta, Nynäshamnetissa, kauniissa pikkukaupungissa. Sinne saapui asuntoautoineen ja koirineen myös Nocen ja Risan kasvattaja, Fabio Federici. Koiramme saivat Fabiolta uuden trimmin näyttelyitä varten. Me ihmiset taas pääsimme toimimaan "kenneltyttöinä" kun ulkoilutimme Fabion koiria.
Lauantaina matkasimme koko poppoo Radunoon, eli maailmanvoittajanäyttelyn lagottojen Circuit-näyttelyyn. Päivä oli helteinen ja kaunis. Lopputulos: pahasti palaneet olkapäät ja JUN3 tulos Nadalle. Myös Risalla meni hienosti, Avoimen luokan 3. sija! Nosse sen sijaan karkasi kehästä Fabion käsistä Marisaa etsimään ja tuloksena H! Kaiken kaikkiaan olimme kuitenkin tyytyväisiä tuloksiin! En osannut enää odottaa mitään sen suurempaa, kun seuraavana päivänä suuntasimme messukeskukseen.
Junioriluokassa olimme arvosteltaessa viimeisiä.Kun tuomari katsasti koiria kehässä, hän tuskin vilkaisi meitä! Tuumailin, että ei ole kummoisia tuloksia odotettavissa.. Mutta toisin kävi! Oma rentous hävisi pelistä viimeistään siihä vaiheessa, kun juoksimme toisen (ammattihandlerin esittämän) junnunartun kanssa rinta rinnan kehää ja tuomari oli valitsemassa meistä toista voittajaksi!!! Ilmeisesti Nappula juoksi paremmin, koska voitto tuli ja Nadasta leivottiin juniorivoittaja suomalaisten kannustajien huudon saattelemana!! Eipä tuota meinannut tajuta!
Omassa luokassaan Risa ja Noce saivat molemmat ERIn mutta eivät sijoittuneet.
Nappula pääsi vielä pari kertaa kehään. Ensin kilpailemaan sertistä, jonka Nada voitti! ja sitten ROP juniorivoittajan tittelista Fabion ja Tenenten kanssa. Tällä kertaa jäätiin kakkosiksi ja Tenente sai ansaitun voiton!!
Illalla mentiin kaikki yhdessä (Fabio, Marco, Ressu, Marisa, Simppu, Mia, Krisse, Jutta ja minä) juhlistamaan voitokasta päivää ja viettämään viimeistä yhteistä iltaa hyvän ruoan merkeissä. Sitten jätimme hyvästit italialaisille ystävillemme ja jatkoimme matkaamme satamaan. Siellä sitten vietettiin yötä laivaa odotellen. Kunnolla nukkumaan päästiin vasta aamulla laivan hyttiin.
Olihan reissu. Rankka, mutta kieltämättä menestyksekäs! Pikkasen jäi harmittamaan, että pokaalia ei saatu muistoksi, pyyhkeitä vain... mutta mitäpä tuosta. Hieno reissu silti.
Kotona odotti muutohommat ja remontti, joka laajeni ja laajeni niin, että lopullinen muutto häämöttää edelleen tulevaisuudessa. Eteisestä on revitty seinät ja poistettu yksi seinä. Uutta pintaa laitetaan niin seiniin, lattiaan kuin kattoonkin. Hommia vielä riittää. Nappulalla alkoi juoksut reissun jälkeisellä viikolla ja nyt Nimppa on hoidossa Krissellä Sammatissa. Nada on remppakoirana kotona.
Pitkän matkan jälkeen pääsi vihdoin leikkimään, kun saavuimme perille Nynäshamnetiin
Nappula ystävällisesti ilmoitteli aamutuimaan (5.30) että nyt on porukkaa lähdössä huoneistaan näyttelyyn. Ei ollut vielä meidän näyttelypäivä, mutta koska hereillä oltiin, niin lähdettiin ulos lenkille. Varhain aamulla kaupunki oli autio (päivällä sama paikka vilisi ihmisiä) ja rauhallinen.
Aamu-uintia...
...ja"keppiliikuntaa"
"Missä se keppi oikein on?"
Seuraavana päivänä satamassa (ennen trimmauksia)
Nosse saa uuden turkin...
Raduno. Valionartut kehässä.
Nada ja pahin kilpakumppani junnukenässä MV-näyttelyssä.
ROP Juniori Tenente. Vasemmalla tuomari Gilberto Grandi
Yhteinen illallinen Tukholmassa ennen kuin erosimme italialaisista ystävistämme.
Mukanamme Ruotsista (siis Italiasta) tuli Sato-koira. Sato, eli Otto asustelee Annan luona ja on näissä kuvissa pari viikkoa myöhemmin tutustumassa Korson rauniorataan.
Ja lopuksi vielä kuva meidän Juniorimaailmanvoittajasta omalla pihallaan pari viikkoa myöhemmin.
Kommentit