Pääsiäisen koirat saivat viettää maalla Enossa. Voi että oli mukava olla ulkona niin paljon, ja juosta hankisilla hangilla, jäällä ja lumituiskussa. Pilkkikisoissa sai makkaraa ja Nada ryösteli kalasaaliita minkä kerkesi (mm. mamman pilkkirepusta humpsahti kala Nappulan suuhun, ehdin sen pelastaa ennen vatsaan joutumista) Täytynee antaa matokuuri varmuuden vuoksi. Tässäpä kuvia lumisesta Pohjois-Karjalasta:

Pilkkikisapäivänä oli aurinkoista. Nino vaeltelee makkarapaikalla herkkujen toivossa...


Jäällä...






Kukkulan kuningas


Aurinkoa järvellä...


...ja seuraavana päivänä tuiskua






Kukkulan kuningas osa 2


Kinoksen kuningatar


Täältä tullaan...


Ihana haju...




Lumiturvat


Tänään oli Nappulan kauhistuspäivä. Olin jo pitkään harkinnut räminäpurkin kokeilemista Nadan vetämisongelmaan. Tänään sitten toteutin aikeeni. Ja purkkihan tehosi, vähän liiankin hyvin. Nada päätteli, että purkin räminä liittyy siihen, että hän kulkee edelläni. Niinpä Nada varmuudeksi alkoi kulkea takanani. 
No, sitten vaan namipalkkaa edessä kulkemisesta. Rohkeus vähitellen lisääntyi namien myötä, mutta kun vedosta sai räminän, Nada siirtyi aina välittömästi taakseni kulkemaan. Katsotaan nyt miten tämä tästä kehittyy. Onhan tuolla räminäpurkin käyttämisellä aina riskinsä.

Kauhistukset jatkuivat kotona, kun Nadalta nypittiin ensimmäistä kertaa kunnolla korvakarvat. Nada oli alkanut oireilla korviaan ja ne olivat niin karvassa, että niitä ei saanut edes kunnolla puhdistettua. Pakko oli nyppiä (vaikka olin ajatellut kannattaa luomutilaa, jos mahdollista). Kauheat töhnät sieltä lähtivätkin karvojen mukana! Kyllä oli kärsimystä Nappulaparalle, ihmeen hyvin Nada jaksoi olla paikoillaan, vaikka välillä yrittikin kaikin voimin singota itsensä ylös.