Kevät on saapunut. Eilen tehtiin oikein extrapitkä lenkki vantaanjoen varella. Kyllä koirat nautiskelivat. Oli niin kuuma, että ne joivat joka lätäköstä, Nada jopa plumpsahti jokeen uimaan kurotellessaan juomaan! Säikähdin, joessa kun on vieläkin aikalailla virtaa, ja kutsuin hädissäni Nappulaa. Se yritti epätoivoisesti nousta takaisin törmäälle, mutta nousukohta oli liian jyrkkä ja koira näytti siltä, että se vajoaa veden alle. Minun täytyi tarttua niskakarvoista ja kiskaista Nappula kuiville.

Kotona on harjoiteltu pitkästä aikaa koiratanssia. Ninolla riittää jo kärsivällisyys odottaa palkkaa tanssin loppuun saakka. Voitaisiin siis ajatella jo kisojakin. Kunhan saataisiin kelvollinen koreografia aikaan. Pitäisi vaan treenata enemmän ulkona, missä on tilaa.

Nadasta saattaisi tulla tosi hyvä tanssikoira, kun vaan jaksaisi treenata sen kanssa! Se on oppinut liikkeitä käsittämättömän nopeasti, paljon nopeammin kuin Nino (vaikka ei Ninokaan mikään huono oppija ole ollut). Varmaan sillä on ollut merkitystä, että Nada on katsellut, kun Nino tekee. Koirat kun ovat vuorotellen sohvalla odottamassa vuoroaan kun toisen kanssa treenataan.

Illalla mennään katsomaan homekoirien työskentelyä.... siitä lisää jatkossa.

Tässä vielä kuvia keväästä.

















Nada naamioituu osa 1


Nada naamioituu osa 2


Nada ja Veera villakoira


Nada ja Rio


Nino oli tulla nahoistaan, kun sitä otti niin paljon pattiin, että toinen uros liehitteli hänen tyttöään. Olen huomannut, että Nadalla on valtavan hyvät sosiaaliset taidot (mitkä Ninolla ovat joiltain osin puutteelliset). Nada ei hätkähdä rähisevistä koiristakaan. Jos rähinäkalle osuu kohdalle, Nappula hienosti käyttää rauhoittavia eleitä (mm. nuuskii maata) ja "alastatusta" eli lähestyy hyvin pentumaisesti ("en ole ollenkaan vaarallinen" -tyyliin). Liekkö isolla pentulaumalla ollut merkitystä sosiaalisuuden kehittymiseen. Nada kun on vieroitusajan jälkeen ollut paljon vähemmän tekemisissä muiden koirien kanssa, kuin Nino aikanaan.