Ninon ja Nadan viikko on ollut hieman vähemmän toiminnantäyteinen, kuin edellinen. Mutta tällä viikolla on metsäilty paljon. Ahkerasta metsässä juoksusta huolimatta Nadan paino on päässyt nousemaan - ehkä vähän liikaakin. Sitä  ei ole ainakaan hidastanut pari tapahtumaa menneeltä viikolta.

Päivänä eräänä isäntä päätti poiketa tavoistaan ja ruokkia koirat (emäntä kun tuli niin myöhään kotiin, että päiväruoka oli kovasti myöhässä ja koirat nälkäisiä). Isäntä ei kuitenkaan muistanut kertoa tästä minulle ja kun tulin kotiin, koirat saivat uudestaan ruokaa. Ja Nadahan söi. Tosin aina välistä kuono nousi kupista ja minä vaan rohkaisin syömään lisää (kun luulin että kyse on vaan häiriöön reagoimisesta). Vasta kun kupit oli huolella tyhjennetty, isäntä kysyi: "muistinko muuten kertoa, että ruokin koirat?" Niinpä niin...

Tässä taannoin sattui unohtumaan kokonainen juustonpuolikas pöydälle välipalan jäljiltä. Istuin tiiviisti koneella, enkä ilmeiseti huomannut, mitä keittiössä tapahtui. Myöhemmin ihmettelin, että mistä Nada oli saanut muovipussin (juusto oli ollut kuitenkin laitettu pussiin, vaikkei päätynytkään jääkaappiin). Kun Nada sitten tuli esittelemään iloisena Juuston muovia, tajusin mitä oli tapahtunut. "Kuka on syönyt juuston?" -kysyin toruvalla äänellä. Nino luimisteli syyllisenä ja Nada pinkoi pakoon. Eipä tuo syyllinen selvinnyt. En kylläkään uskonut, että Nino varastaisi  pöydältä, joten todennäköinen syyllinen oli Nada. Tosin aamulla Ninon vatsa kurisi ja pullotteli kun taas Nadalla oli kauhea nälkä (en antanut Nadalle enää illalla ruokaa). Voipa olla käynyt vaikka niin, että Nada varasti ja Nino söi.

Tässä vielä pari kuvaa tältä päivältä.

"aaah - venyyyyy..."


"Namsk, sammalta!"


PikkuNino poseeraa mahtavan Nadan selässä...