...on tapahtunut viime päivinä.Uusi vuosi meni kohtuullisesti. Lähdettiin pikkasen liian myöhään lenkille, eikä ehditty rakettien alta pois. Nada ensin ihmetteli, sitten säikkyi. Tuli välillä ihan lähelle ja välillä taas haki turvaa katuojasta. Ninokin oli sen näköinen, että oli jotensakin epämiellyttävää olla ulkona. Se kulki koko ajan takana tai vierellä. Sisällä Nada ja Nino käyttäytyivät jotakuinkin normaalisti. Vähän ehkä Nada hakeutui normaalia enemmän lähelle. Mutta muuten ei panikoitu. Yöllä Ninon oli pakko päästä pisulle ja se pyysi ulos. Nadakin ihan mielellään lähti ulos. Mutta voi. Sielläpä paukuteltiin vieläkin! Nappula pissattuaan lähti pinkomaan nelivedolla kohti kotiovea, tuumasi, että kotosalla on huomattavasti miellyttävämpää. Ninon kanssa yritin vielä lähteä kahdestaan ulos, mutta se pisti jarrut ulko-ovella. Siis takaisin sisälle. Aamulla Nada vähän tarkkaili ympäristöä ulos tultua, mutta oli sitten taas ihan niinkuin ennenkin! Vähän ehkä ihmetteli, että mistä kaikki ne ihanat aarteet olivat ilmaantuneet ulos! joka puolelta löytyi kaikenlaisia "keppejä" kannettavaksi (joita sitten mamma kielsi kantamasta).

Sitten eilen. Nadalla alkoi juoksut. Nino sen ensimmäiseksi hokasi. Alkoi haistelemaan normaalia enemmän ja sitten yritti astua. Ninon naama oli virneessä koko illan. Koira oli autuaan näköinen "meillä on kotona juoksuinen narttu, ei voi olla totta!". Ihme kyllä Nino lopetti astumisyritykset käskystä. Vielä ei olla tärppipäivissä. juoksut tekevät näyttelyreissun hieman monimutkaisemmaksi, mutta ei mitenkään mahdottomaksi. Onneksi Kajaanista löytyy hoitopaikkoja Nadalle!

Ja sitten ne ikävemmät uutiset. Olen jo jonkun aikaa ollut huolissaan siitä, että Nadan lonkat naksuvat pyörimisliikkeessä. Sen tuntee selvästi, kun pitää käsiä lonkkien päällä silloin kun koira pyörähtelee. Tänään sitten vein Nadan eläinlääkärille samalla kertaa Ninon kanssa. Ninolla on korvat oireilleet ja tulehdushan siellä oli! Tippakuuri odottaa heti näyttelyn jälkeen. Eläinlääkäri tutki Nadan. Lonkissa selvää löysyyttä. Osa voi selittyä juoksulla, mutta on silti todennäköistä, että lonkat eivät ole parhaat mahdolliset! Myös selässä oli edelleen pientä aristusta. Lisäksi pyysin kuuntelemaan sydämen. Sama sivuääni hiippaläpän alueella, joka löydettiin ensimmäisessä rokotuksessa, kuului edelleen. Vika ei ole paha, mutta voi alkaa vaivata enemmän iän myötä. No voihan voi! Selvääkin selvempää on, ettei Nadaa ainakaan käytetä jalostukseen! Keskustelimme myös Ninon lonkista. Lääkäri tuumi, että Ninon lonkkakuvat on otettu sellaisessa asennossa, joka ei tee oikeutta lonkkien todelliseselle tilalle. On hyvin todennäköistä, että Ninon lonkat ovat ne, miksi ne kuvattiin silloin ensimmäisellä kerralla. Lääkäri arvioi, että hyvä C. Että silleen. Tämä meni nyt ihan päälaelleen. Eli mietin vielä Ninon pallien poistoa, mutta erittäin erittäin todennäköisesti Nadalta lähtee vehkeet pois ensi syksynä! Nyt sitten alamme syömään niveliä voitelevaa Artroflexia. Ja onni onnettomuuden keskellä, olen ilmoittautunut koirahierontakurssille! Nyt siitä totisesti on hyötyä!